maanantai 14. marraskuuta 2016

Vegaanina leipäjonossa

Kun aloitin vegaanisen ruokavalion, lopetin myös leipäjonoissa käymisen. Nyt olen kuitenkin käynyt niissä pari kertaa ja kyllähän sieltä on jotain mukaan saanut.
Välillä käy hyvä tuuri
Jos tunnet häpeää siitä, että joudut käymään leipäjonossa, niin silloin sinun ei tarvitse mennä sinne. Lopulta nälkä ja ilmainen ruoka kuitenkin voittavat häpeän tunteen ainakin jos on uskomista Maslow’n tarvehierarkiaan. Voihan sen ottaa myös uutena kokemuksena ja kaikki mikä rikastuttaa on hyväksi köyhälle. Ihmisten kirjo leipäjonoissa on aika laaja; eniten on eläkeläisiä ja toisiksi suurin ryhmä on nörtit, jotka ovat tuhlanneet rahansa Magic the gathering –korttipeliin. Tampereella asuessani saatoin joskus käydä leipäjonossa, vaikka en edes olisi tarvinnut lisää ruokaa. Minusta oli kiva nähdä siellä tuttuja ja potkia footbägiä.

Kannattaa ottaa mukaan pari muovipussia, sillä yleensä niitä ei ole tai sitten niistä pitää maksaa. Talvella villasukat ja muutenkin lämmin pukeutuminen on tärkeää, koska pakkasessa seisoessa varpaat jäätyvät tosi nopeasti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla leipäjonot näyttävät kilometrien mittaisilta, joten olen itse päässyt tässä tosi helpolla. Se tuntuu vähän hurjalta ajatukselta, että nälkäiset ihmiset laitetaan jonottamaan monien tuntien ajaksi ruokaa, enkä ihmettelisi jos näissä olosuhteissa sattuisi kärhämiä. Oli sitten mistä yhteiskuntaluokasta tahansa, niin nälkäisenä jonottaminen pistää vituttaa. 

Välillä taas syömiskelpoista ruokaa on vähäemmän

Kannattaa varautua siihen, että rasva ja proteiini pitää hankkia ehkä jostain muualta. Jos sinulla on yhtään rahaa, kannattaa ostaa esimerkiksi linssejä, kikherneitä, soijaa tai herneitä. Margariini on tosi halpaa ja myös öljyjä saa pienissä pulloissa. Vegaanin kannattaa suosia täysjyväviljoja, eikä kannata elää pelkästään ravintoköyhällä valkoisella makaronilla. Monipuolisuus ruuassa on yleensä aina hyväksi ja ehkä sekin voi olla hyvä syy leipäjonottamiseen.
Onneksi leipä oli kuitenkin jotain proteiinipitoista superleipää!
Itsepalveluleipäjonoista saa usein leipää niin paljon kuin vain jaksaa kantaa. Kannattaa siis hamstrata niitä pakkaseen. Usein myös tummia banaaneja saa ottaa vapaasti ja niistä tulee ihan mahtavia pakastettuina. Niistä voi myös tehdä nice creamia! Kannattaa kuoria ja paloitella ne ennen pakastamista, sillä jäätyneen banaanin kuoriminen on aika vaikeaa.

Voit myös mainita, että olet kasvissyöjä, sillä tiskin alta saattaa löytyä lihattomia tuotteita. Sama myös maitotuotteiden suhteen. Työntekijät eivät välttämättä tajua, mitä vegaani voi syödä, joten voit sanoa vain ettet pysty käyttämään maitotuotteita. Sain itse edellisellä kerralla mantelimaitoa, mikä oli aika jees, sillä sehän maksaa vegehunajaa. Salaatit taas ovat yleensä niin nihkeitä, että jätän ne suosiolla hyllyyn, sillä nehän ovat pelkkää vettä. Rucola, kaalit ja vastaavat ovat taas eri asia. 

Käyn itse mieluummin sellaisissa paikoissa, joissa saa itse valita, mitä ottaa sen sijaan, että saisin valmiin ja raatoja sisältävän ruokakassin. Haaveilen itse sellaisesta ruoka-avusta, joka olisi täysin vegaaninen ja vapaa uskonnoista. Sitä odotellessa täytyy vain kiittää seurakunnan vapaaehtoisia työntekijöitä leivistä, porkkanoista ja hedelmistä.

Leipäjonoja on listattu  hyvin seuraavaan osoitteeseen, mutta sen päivittäminen on ilmeisesti lopetettu: 

Voit myös käyttää hakusanoja leipäjono tai ruoka-apu + oma kaupunkisi. Mikäli leipäjonoja ei löydy, kannattaa googlailla läpi kaupungissasi vaikuttavat kirkot ja ottaa niihin yhteyttä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Yksisarvisen rakkaus-punajuuripata



Herätessäni tajusin, että kaikki hyvät ja kauniit jumalat ovat kuolleet. Ne kuolivat jo silloin, kun olin lapsi ja myöhemmät kokemukset niistä ovat olleet vain kaikuja. Koska koin suurta henkistä tyhjyyttä, päätin mennä juoksulenkille metsään, sillä luonnossa liikkuessa tuntuu usein siltä, että on osa kaunista kokonaisuutta. Koska tämä ei ole fiktiota, en tietenkään mennyt oikeasti lenkille. 

Sitten tunsin, että minua silitetään henkisellä kaviolla. Se oli yksisarvinen. Hän kertoi, että tarvitsen jotain pehmeää, värikästä ja lämpöistä ja että minulla on siihen kaikki ainekset.

Yksisarvisen rakkaus-punajuuripata

4 punajuurta
kookoskermaa
kaalia
härkistä tai vastaavaa
4 rosamundaperunaa
valkosipulia
suolaa

Alimpaan kerrokseen tulee punajuurta ja kookoskermaa. Punajuuren kuoriminen ja pilkkominen on ihan mukavaa, varsinkin jos on terävä veitsi. Tähän voi lisätä myös halutessaan chiliä, pippuria, savusuolaa tai juustokuminaa. 

Toiseen kerrokseen tulee savoijinkaalia ja härkistä tai nyhtistä. Itse käytin ensimmäistä, koska ei ollut lauantai, joka on täälläpäin nyhtökaura-päivä. Härkiksen voi korvata esimerkiksi soijasuikaleilla, -rouheella tai seitanilla. Ensimmäiseen versioon tuli tofua, mutta se ei sovi tähän kauhean hyvin. Paista kaalia runsaassa öljyssä valkosipulin kanssa.


Heitä vielä näiden päälle kuumalla pannulla käyneitä rosamunda-perunoita eikä mitään muuta. Meinasin lisätä vielä korppujauhoja, mutta kun kuulin yksisarvisen itkun, en yksinkertaisesti pystynyt tekemään sitä. Sitten vain uuniin, noin 200 astetta ja 40 minuuttia.