maanantai 24. lokakuuta 2016

寿司 Maki-sushi 寿司


Mieleni on kuin talo, josta ei pääse pihalle ja lamput syttyvät harvoin. Siellä on kaiuttimia, joista pauhaa syyllistävää sanomaa ja välillä Prodigya, joskus myös Arttu Viskaria. Avaan kaljan, istuudun nojatuolille ja mietin, että eihän täällä nyt niin pimeää olekaan, vaikka tuo Arttu Viskari vähän vituttaakin. Pikkuhiljaa hälinä hälvenee ja mieli on melko tyyni. Mietin vain, olisiko tämä sama tila mahdollista saavuttaa ilman krapulaa, joka myöhemmin kiljuu vihreänä kuin homeläntit talon seinillä.

Päätän aloittaa aloittaa meditoinnin. Aloitan sen ihan pienestä, aluksi viisi minuuttia kerrallaan. Keskityn vain hengitykseeni ja päästän irti ajatuksistani. Niitähän tulee koko ajan, mutta en jää vatvomaan niitä, vaan annan niiden mennä kuin tuulen korvieni välistä. Osallistun vuoden kestävälle hiljaisuusretriitille, missä meditoidaan 12 tuntia päivässä ja syödään vain raakapuuroa. Näen selvästi edelliset elämäni ja ymmärrän asioiden tarkoituksen ja chakrojen värit.

Tajuan myös, että välillä on hyvä herkutella ja valmistaa makeja. Harmi vaan, että keittiöömme ilmestyy veitsenteroitin vasta viikon päästä, kun kämppis löytää sen 10 vuotta jossain lojuneista muuttotavaroistaan. Olen kuitenkin sen verran valaistunut, että pystyn tähän melko tylsälläkin veitsellä.

Maki-sushi

sushiriisiä
sushietikkaa
merileväarkkeja
avokadoa
kurkkua
porkkanaa
wasabia
garia
soijakastiketta

Jos meinaat valmistaa noita oikeasti, niin katso ohjeet niiden valmistukseen googlesta. 

perjantai 7. lokakuuta 2016

Lemminkäisen äidin nyhtökauralasagne

Leivinuunissa valmistettu vegaaninen ja melkein gluteeniton nyhtislasagne oli todella hyvää, vaikka se ei syntynytkään täysin vaivatta. Ensin piti hankkia nyhtökauraa ja kaikki varmaan tietävät, että näinä aikoina se ei ole vielä helppoa. Löysin sitä kuitenkin Iisalmen Prismasta, mistä löytyi myös härkistä ja paljon muutakin hyvää settiä. Prisma on muutenkin hyvä paikka, kun ei tarvitse käydä Iisalmen keskustassa.

Turvallinen tapa tutustua Iisalmeen on Timpan lenkki, kunhan käytössä on auto ja välttää kommunikoimista paikallisten tai ainakin kiuruveteläisten kanssa. Yleensä ottaen ihan maalla asuvat ovat kuitenkin leppoista ja älykästä sakkia. Heillä on sen verran virikkeitä, että he eivät jaksa innostua natsismista tai muusta skeidasta. Heidän Fordeissaan on aina jotain korjattavaa ja jos ei ole, he löytävät unohdettuja autonromuja metsistä ja pelloilta. Niissä riittääkin tekemistä seuraavalle viidelle vuodelle. Jos ei muuta, he rakentavat pilkkikoppeja, joissa voi yhdistää pilkkimisen ja saunomisen. Todelliset juntit ovat niitä, joita pelottaa kaikenlainen erilaisuus, eivät ne jotka asuvat maaseudulla.

"Ihmisen pitää syödä lihaa, koska Jumala loi sille kulmahampaat" -Joni, Iisalmen keskusta

Nyhtiksen löytämisen jälkeen täytyi lämmittää leivinuuni. Se ei sujunut täysin parhaalla mahdollisella tavalla, sillä "leivinuunin lämmittäminen on taitolaji" ja minulla on siinä vielä opeteltavaa. Pienten kommellusten jälkeen savu kuitenkin häipyi tuvasta ja hiiret sen mukana.
Lasagnea odotellessa voikin lauleskella Kalevalan runoja, jolloin aika menee vähän nopeammin. Sillä tavalla virittäytyy myös sopivan henkevään tunnelmaan, joka on hyvä saavuttaa ennen kuningasruuan valmistumista. Ihan transsiin ei kuitenkaan tarvitse vielä tässä vaiheessa mennä tai langeta loveen. Maailman synty on muuten aika diippi Kalevalassa, ainakin jos sitä vertaa Raamatun luomiskertomukseen, joka on tosi tylsä.

Nyhtökauran, tomaattikastikkeen ja vuustosetin pyhä kolminaisuus toimii todella hyvin. Siitä ei mennyt edes maha sekaisin niin kuin yleensä lasagneista, joten sen jälkeen jaksaa vielä tanssia henkien kanssa metsiköissä, sillä heidän kanssaan on parhaat ug-bileet, vaikka ovatkin päihteettömät.

Lemminkäisen äidin nyhtökauralasagne

nyhtökauraa
gluteenittomia lasagnelevyä
sipulia
valkosipulia
porkkanaa
tomaatteja
tomaattimurskaa
vuustoa
kaurakermaa
sipulia
mausteita