sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Kartanon pannukakku (vegaaninen ja gluteeniton)



Elämme raskaita aikoja. En tiedä rukoileeko kukaan enää puolestani ja viime aikoina on tuntunut siltä, että tekisi mieli valita pimeä puoli. Tälläkin kertaa se oli lähellä, näin siitä jopa unta, mutta onneksi pannari sai muuttamaan mieleni, enkä ruvennut sith-friikiksi. Olkoon voima kanssani.

Reseptejä lukiessa olen huomannut, että pannukakut tehdään nykyään jenkkityyliin pannulla. Se onkin ihan järkevää, sillä onhan sen nimi pannukakku eikä peltikakku. Teimme kuitenkin pannukakun tällä kertaa uunissa, sillä ystäväni uudessa kartanoasunnossa ei ollut vielä paistinpannua ja imuria.


Kun mietimme enemmän pannukakkujen filosofiaa ja todellista olemusta, niin huomasimme,  että myös monet muut asiat ovat muuttuneet: keksit ovat cookieta (mitvit), muffinsit muffineita tai cupcakeja, rinkelit bageleita ja makaroni pastaa. Sen lisäksi kaiken pitää olla tietysti myös gluteenitonta (koska ystävän vatsa) ja vegaanista. Olisi kiva, jos tuotteet saisi vielä geenimuunneltuina, sillä se on kuitenkin tulevaisuutta. Valitettavasti tuotteissa ei ole kuitenkaan vielä gmo-merkintöjä.

Nämä pannarit ovat hyvin kaukana fennovegaaneista, mutta ne saavat sen anteeksi sillä, että ne olivat ihan älyttömän hyviä.

Kartanon pannukakku
4dl kaurajauhoja
6 dl mantelimaitoa
2tl leivinjauhetta
1rkl psylliumia
1tl suolaa
1 banaani
margariinia leivinpaperin voiteluun

Anna taikinan turvota noin vartti kulhossa ja heitä se sitten uuninpellille. 225' ja pidä uunissa, kunnes pannari on valmista.

Täytteeksi
mansikkahilloa
maapähkinävoita(todellakin!)
vattuja tai vadelmia


maanantai 14. marraskuuta 2016

Vegaanina leipäjonossa

Kun aloitin vegaanisen ruokavalion, lopetin myös leipäjonoissa käymisen. Nyt olen kuitenkin käynyt niissä pari kertaa ja kyllähän sieltä on jotain mukaan saanut.
Välillä käy hyvä tuuri
Jos tunnet häpeää siitä, että joudut käymään leipäjonossa, niin silloin sinun ei tarvitse mennä sinne. Lopulta nälkä ja ilmainen ruoka kuitenkin voittavat häpeän tunteen ainakin jos on uskomista Maslow’n tarvehierarkiaan. Voihan sen ottaa myös uutena kokemuksena ja kaikki mikä rikastuttaa on hyväksi köyhälle. Ihmisten kirjo leipäjonoissa on aika laaja; eniten on eläkeläisiä ja toisiksi suurin ryhmä on nörtit, jotka ovat tuhlanneet rahansa Magic the gathering –korttipeliin. Tampereella asuessani saatoin joskus käydä leipäjonossa, vaikka en edes olisi tarvinnut lisää ruokaa. Minusta oli kiva nähdä siellä tuttuja ja potkia footbägiä.

Kannattaa ottaa mukaan pari muovipussia, sillä yleensä niitä ei ole tai sitten niistä pitää maksaa. Talvella villasukat ja muutenkin lämmin pukeutuminen on tärkeää, koska pakkasessa seisoessa varpaat jäätyvät tosi nopeasti. Varsinkin pääkaupunkiseudulla leipäjonot näyttävät kilometrien mittaisilta, joten olen itse päässyt tässä tosi helpolla. Se tuntuu vähän hurjalta ajatukselta, että nälkäiset ihmiset laitetaan jonottamaan monien tuntien ajaksi ruokaa, enkä ihmettelisi jos näissä olosuhteissa sattuisi kärhämiä. Oli sitten mistä yhteiskuntaluokasta tahansa, niin nälkäisenä jonottaminen pistää vituttaa. 

Välillä taas syömiskelpoista ruokaa on vähäemmän

Kannattaa varautua siihen, että rasva ja proteiini pitää hankkia ehkä jostain muualta. Jos sinulla on yhtään rahaa, kannattaa ostaa esimerkiksi linssejä, kikherneitä, soijaa tai herneitä. Margariini on tosi halpaa ja myös öljyjä saa pienissä pulloissa. Vegaanin kannattaa suosia täysjyväviljoja, eikä kannata elää pelkästään ravintoköyhällä valkoisella makaronilla. Monipuolisuus ruuassa on yleensä aina hyväksi ja ehkä sekin voi olla hyvä syy leipäjonottamiseen.
Onneksi leipä oli kuitenkin jotain proteiinipitoista superleipää!
Itsepalveluleipäjonoista saa usein leipää niin paljon kuin vain jaksaa kantaa. Kannattaa siis hamstrata niitä pakkaseen. Usein myös tummia banaaneja saa ottaa vapaasti ja niistä tulee ihan mahtavia pakastettuina. Niistä voi myös tehdä nice creamia! Kannattaa kuoria ja paloitella ne ennen pakastamista, sillä jäätyneen banaanin kuoriminen on aika vaikeaa.

Voit myös mainita, että olet kasvissyöjä, sillä tiskin alta saattaa löytyä lihattomia tuotteita. Sama myös maitotuotteiden suhteen. Työntekijät eivät välttämättä tajua, mitä vegaani voi syödä, joten voit sanoa vain ettet pysty käyttämään maitotuotteita. Sain itse edellisellä kerralla mantelimaitoa, mikä oli aika jees, sillä sehän maksaa vegehunajaa. Salaatit taas ovat yleensä niin nihkeitä, että jätän ne suosiolla hyllyyn, sillä nehän ovat pelkkää vettä. Rucola, kaalit ja vastaavat ovat taas eri asia. 

Käyn itse mieluummin sellaisissa paikoissa, joissa saa itse valita, mitä ottaa sen sijaan, että saisin valmiin ja raatoja sisältävän ruokakassin. Haaveilen itse sellaisesta ruoka-avusta, joka olisi täysin vegaaninen ja vapaa uskonnoista. Sitä odotellessa täytyy vain kiittää seurakunnan vapaaehtoisia työntekijöitä leivistä, porkkanoista ja hedelmistä.

Leipäjonoja on listattu  hyvin seuraavaan osoitteeseen, mutta sen päivittäminen on ilmeisesti lopetettu: 

Voit myös käyttää hakusanoja leipäjono tai ruoka-apu + oma kaupunkisi. Mikäli leipäjonoja ei löydy, kannattaa googlailla läpi kaupungissasi vaikuttavat kirkot ja ottaa niihin yhteyttä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Yksisarvisen rakkaus-punajuuripata



Herätessäni tajusin, että kaikki hyvät ja kauniit jumalat ovat kuolleet. Ne kuolivat jo silloin, kun olin lapsi ja myöhemmät kokemukset niistä ovat olleet vain kaikuja. Koska koin suurta henkistä tyhjyyttä, päätin mennä juoksulenkille metsään, sillä luonnossa liikkuessa tuntuu usein siltä, että on osa kaunista kokonaisuutta. Koska tämä ei ole fiktiota, en tietenkään mennyt oikeasti lenkille. 

Sitten tunsin, että minua silitetään henkisellä kaviolla. Se oli yksisarvinen. Hän kertoi, että tarvitsen jotain pehmeää, värikästä ja lämpöistä ja että minulla on siihen kaikki ainekset.

Yksisarvisen rakkaus-punajuuripata

4 punajuurta
kookoskermaa
kaalia
härkistä tai vastaavaa
4 rosamundaperunaa
valkosipulia
suolaa

Alimpaan kerrokseen tulee punajuurta ja kookoskermaa. Punajuuren kuoriminen ja pilkkominen on ihan mukavaa, varsinkin jos on terävä veitsi. Tähän voi lisätä myös halutessaan chiliä, pippuria, savusuolaa tai juustokuminaa. 

Toiseen kerrokseen tulee savoijinkaalia ja härkistä tai nyhtistä. Itse käytin ensimmäistä, koska ei ollut lauantai, joka on täälläpäin nyhtökaura-päivä. Härkiksen voi korvata esimerkiksi soijasuikaleilla, -rouheella tai seitanilla. Ensimmäiseen versioon tuli tofua, mutta se ei sovi tähän kauhean hyvin. Paista kaalia runsaassa öljyssä valkosipulin kanssa.


Heitä vielä näiden päälle kuumalla pannulla käyneitä rosamunda-perunoita eikä mitään muuta. Meinasin lisätä vielä korppujauhoja, mutta kun kuulin yksisarvisen itkun, en yksinkertaisesti pystynyt tekemään sitä. Sitten vain uuniin, noin 200 astetta ja 40 minuuttia.

maanantai 24. lokakuuta 2016

寿司 Maki-sushi 寿司


Mieleni on kuin talo, josta ei pääse pihalle ja lamput syttyvät harvoin. Siellä on kaiuttimia, joista pauhaa syyllistävää sanomaa ja välillä Prodigya, joskus myös Arttu Viskaria. Avaan kaljan, istuudun nojatuolille ja mietin, että eihän täällä nyt niin pimeää olekaan, vaikka tuo Arttu Viskari vähän vituttaakin. Pikkuhiljaa hälinä hälvenee ja mieli on melko tyyni. Mietin vain, olisiko tämä sama tila mahdollista saavuttaa ilman krapulaa, joka myöhemmin kiljuu vihreänä kuin homeläntit talon seinillä.

Päätän aloittaa aloittaa meditoinnin. Aloitan sen ihan pienestä, aluksi viisi minuuttia kerrallaan. Keskityn vain hengitykseeni ja päästän irti ajatuksistani. Niitähän tulee koko ajan, mutta en jää vatvomaan niitä, vaan annan niiden mennä kuin tuulen korvieni välistä. Osallistun vuoden kestävälle hiljaisuusretriitille, missä meditoidaan 12 tuntia päivässä ja syödään vain raakapuuroa. Näen selvästi edelliset elämäni ja ymmärrän asioiden tarkoituksen ja chakrojen värit.

Tajuan myös, että välillä on hyvä herkutella ja valmistaa makeja. Harmi vaan, että keittiöömme ilmestyy veitsenteroitin vasta viikon päästä, kun kämppis löytää sen 10 vuotta jossain lojuneista muuttotavaroistaan. Olen kuitenkin sen verran valaistunut, että pystyn tähän melko tylsälläkin veitsellä.

Maki-sushi

sushiriisiä
sushietikkaa
merileväarkkeja
avokadoa
kurkkua
porkkanaa
wasabia
garia
soijakastiketta

Jos meinaat valmistaa noita oikeasti, niin katso ohjeet niiden valmistukseen googlesta. 

perjantai 7. lokakuuta 2016

Lemminkäisen äidin nyhtökauralasagne

Leivinuunissa valmistettu vegaaninen ja melkein gluteeniton nyhtislasagne oli todella hyvää, vaikka se ei syntynytkään täysin vaivatta. Ensin piti hankkia nyhtökauraa ja kaikki varmaan tietävät, että näinä aikoina se ei ole vielä helppoa. Löysin sitä kuitenkin Iisalmen Prismasta, mistä löytyi myös härkistä ja paljon muutakin hyvää settiä. Prisma on muutenkin hyvä paikka, kun ei tarvitse käydä Iisalmen keskustassa.

Turvallinen tapa tutustua Iisalmeen on Timpan lenkki, kunhan käytössä on auto ja välttää kommunikoimista paikallisten tai ainakin kiuruveteläisten kanssa. Yleensä ottaen ihan maalla asuvat ovat kuitenkin leppoista ja älykästä sakkia. Heillä on sen verran virikkeitä, että he eivät jaksa innostua natsismista tai muusta skeidasta. Heidän Fordeissaan on aina jotain korjattavaa ja jos ei ole, he löytävät unohdettuja autonromuja metsistä ja pelloilta. Niissä riittääkin tekemistä seuraavalle viidelle vuodelle. Jos ei muuta, he rakentavat pilkkikoppeja, joissa voi yhdistää pilkkimisen ja saunomisen. Todelliset juntit ovat niitä, joita pelottaa kaikenlainen erilaisuus, eivät ne jotka asuvat maaseudulla.

"Ihmisen pitää syödä lihaa, koska Jumala loi sille kulmahampaat" -Joni, Iisalmen keskusta

Nyhtiksen löytämisen jälkeen täytyi lämmittää leivinuuni. Se ei sujunut täysin parhaalla mahdollisella tavalla, sillä "leivinuunin lämmittäminen on taitolaji" ja minulla on siinä vielä opeteltavaa. Pienten kommellusten jälkeen savu kuitenkin häipyi tuvasta ja hiiret sen mukana.
Lasagnea odotellessa voikin lauleskella Kalevalan runoja, jolloin aika menee vähän nopeammin. Sillä tavalla virittäytyy myös sopivan henkevään tunnelmaan, joka on hyvä saavuttaa ennen kuningasruuan valmistumista. Ihan transsiin ei kuitenkaan tarvitse vielä tässä vaiheessa mennä tai langeta loveen. Maailman synty on muuten aika diippi Kalevalassa, ainakin jos sitä vertaa Raamatun luomiskertomukseen, joka on tosi tylsä.

Nyhtökauran, tomaattikastikkeen ja vuustosetin pyhä kolminaisuus toimii todella hyvin. Siitä ei mennyt edes maha sekaisin niin kuin yleensä lasagneista, joten sen jälkeen jaksaa vielä tanssia henkien kanssa metsiköissä, sillä heidän kanssaan on parhaat ug-bileet, vaikka ovatkin päihteettömät.

Lemminkäisen äidin nyhtökauralasagne

nyhtökauraa
gluteenittomia lasagnelevyä
sipulia
valkosipulia
porkkanaa
tomaatteja
tomaattimurskaa
vuustoa
kaurakermaa
sipulia
mausteita

torstai 22. syyskuuta 2016

Eskapistin sipsivuoka

Joskus, kun menen nukkumaan, minulla on tapana haaveilla siitä, että olen avaruusaluksessa ja syön sipsejä. Otan niitä kourallisen naamani eteen ja sitten noukin niitä suullani, missä ne jatkavat hetken leijumistaan. Dippi lentää hitaasti suoraan suuhuni tuubista samalla, kun etsin ilmassa leijuvia kokispisaroita. Kokista siksi, koska olen päättänyt lopettaa kaljanjuonnin. Avaruuskrapulat ovat aika helvettiä varsinkin, jos lähistöllä ei ole oksennuspusseja.
Ulkoavaruudessa on aikaa pohdiskella asioita, sillä netti toimii todella viiveellä. Minkä takia pitkiä kalsareita pidetään epäseksikkäinä? Onko se muka sitten seksikästä, että pukeudutaan vaatteisiin, jotka eivät lämmitä lainkaan ja sitten hytistään ja valitetaan? Ihan tyhmiä nuo ihmisten lisääntymisjutut. Avaruudessa onkin kivaa, kun täällä ei ole muita ihmisiä erään toisen lisäksi. Metsää on tosin vähän ikävä. Mietin, olenko vieraantunut täysin luonnosta nyt, kun lähin metsä on miljoonien kilometrien päässä? En tietenkään, sillä minähän olen osa luontoa ja sen kiertokulkua. Sipsien perunat ovat saaneet ravinteita kakastani.  Kaikki on yhtä myös avaruudessa. 

Kiertokulkuun liittyy myös ideat ja henkinen maailma, eikä se ole siis pelkästään syömistä, kuolemista ja panemista. Sipsivuoka onkin kunnianosoitus kahdelle suurelle hengen ihmiselle, George ”Speck” Crumille, joka keksi sipsit vuonna 1853 ja Ignasio ”Nacho” Anayalla, joka keksi nachot vuonna 1943.

Eskapistin sipsivuoka

tomaattia
sipulia
valkosipulia
kidneypapuja
mausteita
maalaisperunalastuja
violifeä
kaurakermaa
'
Lämpimien sipsien, juuston ja tomaattisetin yhdistelmä oli yllättävän hyvä. Tämähän on periaatteessa nachovuoka, mutta pääraaka-aine on maissin sijaan peruna. Sipseistä ei tullut yhtään löllöjä eivätkä ne myöskään kärähtäneet, vaikka juustoa olisikin saanut olla enemmän. Tomaattisettiin tuli tomaattia, sipulia, valkosipulia, mausteita ja kidneypapuja. Se saa muhia sitten niin pitkään kuin jaksaa odottaa. Ei kantsi käyttää kantta, niin se vesi vähän höyrystyy ja näin vältät sipsien löllyistymisen. Tämän päälle tulee sitten sipsit (halppis kartonon sipsejä).

Juustosetti valmistetaan raastamalla violifeä, johon lisätään vielä kasviskermaa ja se heitetään sipsien päälle. Kannattaa varata yksi pieni paketti violifeä vuokaan, sillä puolikas ei riitä! Sitä voi ostaa esim. isoista kaupoista ja se löytyy juusto-osastolta. Vuoka oli uunissa jonkun aikaa ja noin 200 asteessa. Oli muuten ihan hyvää, mutta ei täysin älyttömän hyvää!

maanantai 12. syyskuuta 2016

Syksyinen spydäri ja jäätelökakku

Olen ollut vähän huono ruokabloggaaja, sillä päädyin treffeille, jotka ovat kestäneet nyt kymmenen päivää. Koska olemme molemmat vegaaneja emmekä siis käytä maitotuotteita, jotka heikentävät libidoa, nin tarvitsemme paljon energiaa. Ruuanlaitolle ei ole kuitenkaan jäänyt hirveästi aikaa, joten olemme eläneet lähinnä suolapähkinöillä, Lidlin etikkasipseillä, tummalla suklaalla ja banaaneilla. Mietimme myös siirtymistä trendikkääseen oravan ruokavalioon, mutta totesimme, että tammenterhot ovat pahanmakuisia ja pikkulinnut liian suloisia. Jos kuitenkin päädyt syömään tammenterhoja, niin niitä kannattaa sitten keittää pari tuntia parkkihapon takia.

Välillä pitää syödä kuitenkin myös oikeaa lämmintä ruokaa. Niinpä kokkasimme spydäriä isolla ghettopannulla, mutta jos et omista sellaista, voit käyttää myös ihan normaalia pannua, koska ei sinulla ole kuitenkaan niin nälkä kuin meillä. Tällainen spydäri on helppo valmistaa, vaikka siihen tuleekin aika eksoottisia ainesosia kuten kookosmaitoa, maapähkinävoita ja bataattia.

Syksyinen spydäri

öljyä paistamiseen
bataatti
perunaa
sipulia
maapähkinävoita
kookosmaitoa
paprikaa
omenaa
tulisia mausteita
yrttejä


Pilko bataatti ja peruna pieniksi kuutioksi ja heitä ne pannulle. Lisää loput ainekset valitsemassasi järjestyksessä. Löysin s-marketista maapähkinävoita, joka maksaa vain kaksi euroa. Koska tofunakit ovat vähän tylsiä, niin tuo on todella hyvä vaihtoehto niiden tilalle. Maapähkinävoissa on tosi paljon energiaa ja sitä kannattaa olla aina varastossa, koska se on myös älyttömän hyvää. Sopii myös bodaajille, sillä siinä on proteiinia 25g sadassa grammassa. Kun tuohon sekaan heittää vielä purkillisen kookosmaitoa, niin nälän pitäisi lähteä kaljamahaiselta juntiltakin.

Jäätelökakku

Maapähkinävoi on myös täydellinen pari jäiselle banaanille ja suhde on about puolet ja puolet. Sekoita ja murskaa jäiset banaaniviipaleet, maapähkinävoi, kaurahiutaleet ja suklaaraaste. Koska tämä on ennenkaikkea terveysblogi, niin lisäsin siihen myös vadelmia ja ananaskirsikoita.  

Anaskirsikoiden kukat ovat vain koristeita ja niitä ei syödä

maanantai 29. elokuuta 2016

Linssi-hernari-pallerot ja paistettuja kanttarelleja (sekä herkkutatti)

Joskus minusta tuntuu siltä, että kaikilla muilla on niin paljon hienommat ruokablogit ja muutkin jutut. Toiset leipovat Pariisissa macaroneja ja minä keittelen Iisalmessa perunoita. Voi vittu. Muutenkin kaikilla on paljon enemmän elämässään kuten järjettömän isot 3d-telkkarit, limenväriset seinät ja kahvinkeitin, joka jauhaa pavut ja valmistaa americanan. Yhdelläkin kaverilla on pakastimessa jääkone! Hän vain laittaa viskilasin siihen reikään ja sitten, jos kaikki menee hyvin, siihen tippuun jääpaloja. Minulla taas on mikroaaltouuni, jossa lämmitän vihikseni, koska kaikki paistinpannut ovat likaisia.

Kun lukee muiden Facebook-päivityksiä, niin sitä vaan miettii, miten voi itse olla niin paska, kun muut onnistuvat kaikessa. Ainoa asia, missä Facebook-kaverini eivät onnistu, on seksi, sillä siitä he eivät tee päivityksiä. Ikinä ei saa lukea siitä, miten kaveri sai vaimonsa tulemaan neljä kertaa yön aikana ja toisin päin. Kukaan ei kysy ohjeita siihen, miten vaimo voisi olla hiljaisempi seksin aikana, kun nyt on jo tullut kaksi varoitusta ja häätö tuloillaan. Kaverini kertovat korkeintaan ruusuista, jotka puoliso oli tuonut töistä tullessaan. Ei millään pahalla, mutta minusta siinä on aina jotain vähän epäilyttävää, jos mies tuo naiselle kukkia ja siitä tehdään vielä päivitys Facebookiin. 

Onneksi onneen ei tarvita aina multiorgasmeja ja miljoonaa dollaria, vaan se voi syntyä ihan perusjutuista, kuten linssi-hernari-palleroista ja paistetuista kanttereilleista ja herkkutatista. Tajusin sieniä syödessäni, että ne ovat todella hyviä sellaisinaan, ihan vain sipulin kanssa paistettuina ilman mitään kermaa tai muita hömpötyksiä. 14 kilometriä olisi ollut muutenkin liian pitkä matka pyöräillä hakemaan mitään täältä mökiltä.  


Linssi-hernari-pallerot ja paistettuja kanttarelleja (sekä herkkutatti)

Kanttarelleja, herkkutatti tai muita sieniä
sipulia
punaisia linssejä
Milletti hernerouhetta 
ruisleivän käntty
jotain jauhoja
perunoita
porkkanaa
tomaatti


Kerää sieniä metsästä, torilta tai kaupasta. Keitä vettä ja heitä siihen linssit. Anna porista vähän aikaa ja lisää hernerouhe. Heitä setti kulhoon. Lisää vielä jauhoja, murennettua kuivaa ruisleipää, öljyä ja raastettua perunaa (noin kaksi). Mausta mieleiselläsi tavalla äläkä anna muiden sanoa sinulle, mitä sinun pitäisi olla tai tehdä. Paista varovasti ja jos sinulla on uuni niin se voi olla helpompi, kun noita palleroita tulee kuitenkin aika paljon (noin kolme pannullista).

Paista sienet sipulin kera ja tarjoile keitettyjen perunoiden, porkkanoiden ja grillatun tomaatin kanssa. Toivottavasti ruoka tekee sinut onnelliseksi, mitä ikinä sitten syötkään. Se on se juttu, mistä tässäkin on kyse. 

torstai 25. elokuuta 2016

Vegaani-sanastoa

Agar-agar

Hyvä vaihtoehto liivatteelle, jos haluat tehdä esim. hyytelöä.

Aquafaba

Säilykikherneiden ja -papujen liemi, jolla voi korvata kananmunan käytön esim. marenkeja tehdessä. 

Arachibutyrofobi 

Pelko siitä että maapähkinävoi tarttuu kitalakeen

B12-vitamiini

Vegaanin pitää syödä tämä ravintolisänä. B12 vitamiinia saa esim. apteekeista ja terveyskaupoista. Sitä on lisätty yleensä kasvismaitoihin, vähän niin kuin d-vitamiinia lehmänmaitoon.

Denialismi
Denialisti kieltää tosiasiat välttääkseen epämiellyttävän totuuden.

E120 karmiini
Jos rehellisiä ollaan, niin minua ei kauheasti kiinnosta kirvojen kärsimykset, mutta toisaalta en halua ostaa mitään karmiini-tuotteita jos sille on vaihtoehto.

Fennovegaani
Vegaani, joka syö Suomessa tuotettua ruokaa

Gary
Vegejuusto eli vuusto

Kvinoa
Proteiinipitoinen kasvi, jota voidaan käyttää esim. riisin tapaan
Luomu
eli luonnonmukainen. Kallista, tehotonta ja jossain tapauksissa ympäristöä kuormittavaa. Ainakaan vielä ei ole näyttöjä siitä, että luomuruoka olisi sen terveellisempää.

Mustasuola
Kananmunanmakuinen suola. Siitä, tofusta ja keijusta voi tehdä vegaanista munavoita.

Nice cream
Jäädytetyistä banaaneista tehtyä jälkiruokaa. Kannattaa kokeilla!

Oluthiivahiutaleet
Sisältää varsinkin b-vitamiineja ja tuo ruokaan juustoista makua.

Quorn
Fusarium venenatum -sienestä valmistetun, lihan korvikkeeksi tarkoitetun sieniproteiinivalmisteen tuotemerkki

Seitan
Gluteenijauhoista valmistettu lihaa muistuttava elintarvike
Sika
on älykkäämpi kuin koira.

Sipsikaljavegaani
hipsteri, joka syö vegaanista valmisruokaa, kuten vihiksiä.

Spesismi
olentojen arvon tai oikeuksien määrittelemistä sen perusteella, mihin lajiin ne kuuluvat.

Tartex
vegaanista levitettä
Tempe
proteiinipitoinen, fermentoitu kasvisruokavalmiste. Suosittelen ainakin suomalaista lupiintempeä!

Tofu
soijamaidosta juoksettamalla tehty ruoka-aine, joka sopii ainakin minulla paremmin vatsalle kuin esim. soijarouhe

Tuputtaminen
Kun joku lihava juntti kysyy, että
”oot sä nyt varma, ettet kuitenkaan haluis syödä tätä pekonia?”

Mpv
Maapähkinävoi. Sopii lähes kaikkeen.  

Vegaani
Henkilö, joka ei syö mitään eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita kuten lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita ja niiden johdannaisia.

Vegangelisti
Vegaani joka tuputtaa, esim. minä tässä blogissa. Yleensä tuputtaminen ja muiden ihmisten syyllistäminen ei toimi vaan aiheuttaa sen sijaan vitutusta. 

Vihis
vegaaninen lihis. 

lauantai 20. elokuuta 2016

Taikayön linssikeitto


Ruuanlaitossa ja ihmissuhteissa on paljon samaa. Sitä odottaa, että nyt tapahtuu jotain taianomaista, mutta sitten ruuasta tuleekin vain kitkerää ja kylmää ja lopulta joku toinen syö sen. Sen takia ei kannata odottaa mitään, vaan kovettaa sydän ja ostaa jääkaappi täyteen kaljaa, jolla saa huuhdottua kaiken alas. Minun piti postata resepti naurismaan härkäpapupaistokseen, mutta koska siitä tuli niin pahaa, niin muistelen sitä mieluummin aina kännissä ja meditoidessa. 

Joskus kuitenkin tapahtuu taikuutta ihan vahingossa. Silloin kun on pahin kurjuuden tunne, niin joutsenet lentävät ylitse, saateenkaari ilmestyy taivaalle tai kuunvalosta nauttiva metsä on ymmärtäväinen. Ruuastakin tulee yleensä tosi hyvää silloin, kun ei pääse kauppaan ja pitää pärjätä niillä mitä on. Huomasin tämän, kun maistoin ensimmäisen lusikallisen taikayön linssikeittoa. Sen ansiosta kituva sieluni sai nähdä pitkästä aikaa värejä. 

Kannattaa olla isompi kattila! 
Linssejä on aina hyvä olla varmuuden vuoksi kaapissa, sillä niiden valmistaminen on todella helppoa ja niistä saa proteiinia ja rautaa. Niiden avulla lihakset siis kasvaa, jos jaksaa käydä soutelemassa ja hakata halkoja. Jos olet pinnallinen tyyppi, niin voit näiden sijaan käydä vaikka kuntosalilla uusissa muodikkaissa kuntosalivaatteissasi.  Suosin punaisia linssejä, koska vihreät eivät ole niin hyviä. Punaiset linssit valmistetaan niin, että ensin ne pitäisi huuhdella vedellä. Sen jälkeen niitä keitetään 10 minuuttia ja siinäpä se.

Taikayön linssikeitto

viimeiset perunat
porkkanaa
valkosipulia
munakoiso
kesäkurpitsaa (puolet tuosta)
linssejä
banaani
kukkakaalia
yrttejä
hummus
öljyä
kivoja mausteita

Lisää kattilaan vesi, perunat, porkkanat ja valkosipuli. Anna kiehua vähän aikaa. Lisää tämän jälkeen linssit, munakoiso ja banaani. Kesäkurpitsa, paprika ja kukkakaali kannattaa heittää kattilaan viimeisenä, koska niitä voi syödä raakanakin ja näin niistä saa eniten irti. Lorauta lopuksi rypsi -tai rapsiöljyä. Ei kannata suosia oliiviöljyä, sillä siinä ei ole niin hyvät ravintoarvot, vaikka jotkut italialaisten mafiosojen aivopesemät hipit niin väittävätkin. Kun keitto on lautasella, heitä vielä sekaan hummusta ja vaikkapa basilikaa tai korianteria. Syö ja maista musiikki. Muista, että taikuus on todellista. 

Viikon albumi:
Luontokerho: Äänetön kevät

lauantai 13. elokuuta 2016

Saunatontun kiuasnyytti

Saunassa voi tehdä monia asioita kuten syntyä, heittää löylyä, peseytyä, hakata itseään puiden oksilla, käydä treffeillä ja juoda kaljaa. Harva kuitenkaan tietää, että jo muinaisilla suomalaisilla oli tapana lämmittää vihiksiä saunan kiukaalla. 

Mökkeily yksin sateisena lauantai-iltana voi aluksi tuntua vähän masentavalta ajatukselta, mutta jos juo tarpeeksi tädin sinne jättämää kaljaa ja tekee hyvää ruokaa, niin kyllä sekin menettelee. Sitä paitsi eihän mökillä olla koskaan yksin, sillä keittiössä asuu hiiri, saunassa tonttu ja metsässä murhaaja. 

Saunatontun kiuasnyytti

marinoitua tofua
tofunakkeja (ei pakollisia)
kesäkurpitsaa
tomaattia
vihis
valkosipulia
oliiviöljyä (ei pakollista)
jalopenoja
American lageria
basilikaa
mausteita
jotain kastike-settiä
foliota

Halkaise vihis ja laita se alimmaiseksi folion päälle. Tämän jälkeen lisää muut ainekset ja sulje foliosetti tiiviisti. Tässä tapauksessa ei kannata säästellä sitä. Laitoin paketin vielä varmuuden vuoksi pieneen valurauta-astiaan, jotta nesteitä ei valuisi kiukaalle. 

Avaa kalja ja aseta nyytti kiukaalle. Riisu vaatteet ja heitä löylyä. Tunne, kuinka saunan lämpö ottaa valtaan kehosi ja mielesi. Sinun on hyvä olla. Et ole hyvä etkä paha ja ego on vain harhaa. Käy naku-uinnilla ja tunne oma alkukantaisuutesi. Juo välillä sitä kaljaa. Kun tätä hulluutta on kestänyt noin tunnin, voit avata nyytin, sillä sinä olet sen arvoinen. 

maanantai 8. elokuuta 2016

Natsinpotkijan grillikasvikset

Siitä tulee vähän väsynyt olo, kun tanssii klezmer-musiikkia ilman housuja miltei akustisen musiikin festivaaleilla Kuopiossa. Onneksi ruoka antaa voimaa ja parantaa, varsinkin jos uskaltaa uskoa siihen. Ihmisen aivot ovat todella eriskummalliset, kun miettii vaikka jotain placebo-lääkkeitä. Sen takia ruoka kannattaisi tehdä aina rakkaudella, vaikka välillä tuntuukin siltä, että pelko ottaa vallan ja mieli synkkenee kuin Suomen henkinen ilmapiiri. 

Löysin tuoreita härkäpapuja Iisalmen Prismasta, mutta en uskaltanut ottaa niitä paljoa, sillä minulla ei ollut aavistustakaan, mitä niillä tekisin. Sen lisäksi otin mukaani simppeleitä kotimaisia vihanneksia, jotka pystyisi heittämään grilliin sellaisenaan. Iisalmi on muuten mielenkiintoinen kaupunki, sillä siellä asuu yhteensä kolme maahanmuuttajaa, mutta silti Support Soldiers of Odin Iisalmi -Facebook-ryhmällä on 1441 tykkäystä. Onneksi uusnatsit näyttävät olevan yleensä kaljamahaisia luusereita, joita karkuun on helppo juosta. 

Natsipotkijan grillikasvikset

kukkakaalia
grillikastiketta
rasvaa

tomaattia
kesäkurpitsaa
sipulia
mitä vaan löytyy

härkäpapuja
tuoreita marjoja
selleriä


Kuori tuoreet härkäpavut ja keitä niitä muutama minuutti, niin niistä lähtee myrkyt. Itse keitin niitä jotain viisi minuuttia. Pavuissa on vielä toinen kuori, jonka voi ilmeisesti syödä tai jättää syömättä. Itse poistin ne ja tein pavuista mössötahnaa. 

Valelin kukkakaalin grillikastikkeella ja myöhemmin rasvalla, mutta voihan sen grillata ihan sellaisenaankin, jos tykkää siitä tosi paljon. Jos omistat veitsen, niin halkaise kesäkurpitsa. Minusta on kiva grillailla esimerkiksi kokonaisia tomaatteja ja sipulia, koska siitä tulee vähän alkukantainen fiilis. Joskus tosin tunnen olevani intiaaninainen, kun ripustan vaatteita pihalle kuivumaan, joten en ole ihan varma, tuleeko tuota alkukantaista fiilistä jokaiselle, mutta suosittelen testaamaan. 

Ruokajuomaksi nautin kotikaljaa. Jostain syystä tuosta ruuasta sai tosi paljon energiaa ja jaksoin vielä lämmittää saunan ja käydä uimassa metsän eläinten kanssa. 


keskiviikko 3. elokuuta 2016

Bermudan pannupitsa


Kuulin, että Chicagossa tehdään deep dish pitsaa, jossa juusto tulee taikinan päälle, sen jälkeen täytteet ja viimeiseksi tomaattikastike. Ilmoitin tästä ystävälleni Jennille, sillä olemme molemmat tosi hyviä syömisessä ja hän on myös leipuri. Kannattaa muuten hankkia leipurikaveri, sillä heiltä jää aika usein kaikkia kakkuja ja he tarvitsevat myös maistajia uusille ideoilleen.

Meillä on kuitenkin vielä diipimpi yhteys, sillä kuulumme molemmat rikollisjärjestö Bermudan kolmioon. Vaikka pakoilemme jatkuvasti virkavaltaa niin suurin rikoksemme on se, että olemme laittoman hyviä freestyle battle räppäreitä. Kova elämäntapamme vaatii tuhdit ateriat, eikä me tilata ravintolasta mitään salaatteja.

Pitsaan voin upottaa melkoisen määrää rahaa täytteiden muodossa, eikä niitä rahoja saa enää takaisin. Sen takia se onkin

BERMUDAN PANNUPITSA

taikina:
vettä
vehnäjauhoja
mannasuurimoita
oliiviöljyä
suolaa
sokeria

Sillä aikaa kun leipuri valmistaa pohjaa, voit käydä kaupassa ostamassa puuttuvia aineksia

tomaattikastike
1 tai 2 purkillista kuorittuja tomaatteja
valkosipulia
oreganoa
basilikaa
halvinta vegaanista punkkua
pippuria
fenkolia
sokeria
suolaa

Tee tuo ja anna sen jäähtyä.



täytteet
Palauta pullot ja osta vegesalamia (valamia),  vebabbia
vuustoa (me käytettiin violifen mozzarellaa, mutta mielestäni se on vähän tunkkainen pitsassa. monet kuitenkin tykkää)
sieniä
sipulia puolikkaina renkaina

250 astetta 25 minuuttia



Pitsa on todella täyttävää ja rasvaista ja sopisi hyvin siihen, kun tulee kotiin baarista tai siihen, kun krapula alkaa helpottaa ja ruoka vihdoin maistuu. Nautitaan kokiksen tai kaljan kanssa.

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Likaisen hipin soijasuikale-perunapannu

On olemassa ihmisiä, jotka haukkuvat toisten ulkonäköä ja dissaavat kaikkea uutta ja vierasta. Sitten on olemassa niitä, jotka tulevat meile syömään tekemääni soijasuikale-peruna-nauris-outovihannes-curry-kookos-settiä ja ymmärtävät sen, että ihmiselle on tärkeää antaa olla sellainen kuin haluaa. Se onkin yksi parhaista asioista, kun saa syödä hyvää ruokaa ja tuntea olonsa hyväksytyksi. 

Soijasuikaleet on hyvä ja halpa proteiinin lähde ja niitä kannattaa ostaa ruokakaappiin, koska eihän ne pilalle mene. Niiden maku ja rakenne voi olla aloittelijalle erikoinen, mutta oikein tekemällä niistä saa tosi maistuvia. Ensin ne keitetään sellaisessa mausteliemessä, joka tuntuu fiilikseen sopivalta. Itse käytin mausteina kuullotettua porkkanaa, sipulia ja valkosipulia, jonka jälkeen lisäsin soijasuikaleet, punaista currytahnaa, suolaa ja varmasti paljon muitakin mausteita. Myös mausteliemikuutiot on ihan hyvä juttu! 

Suikaleita keitetään noin kymmenen minuuttia pienellä lämmöllä. Sen jälkeen mausteliemi kaadetaan kulhoon ja sitten voi mennä pihakeinuun juomaan sen ja miettiä vaikka, että elämähän on ihan kivaa kun voi ryystää maustelientä. 

Tämän jälkeen suikaleille voi tehdä vielä marinadin. Itse käytin kallista grillikastiketta, soijakastiketta, oliiviöljyä, balsamiviinietikkaa ja varmasti jotain muutakin. Oli marinadia tai ei, niin soijasuikaleet kannattaa laittaa jääkaappiin ainakin pariksi tunniksi. Silloin ne ehtivät imeä vielä makua ja niistä tulee seksikkäitä. Tämän jälkeen ne heitetään vielä pannulle ja paistetaan rapeaksi. 

Likaisen hipin soijasuikale-perunapannu
  • marinoituja soijasuikaleita
  • sipulia
  • valkosipulia
  • chiliä
  • sitruunaruohoa
  • pieniä perunakuutioita
  • pieniä nauriskuutioita
  • jotain outoa vihannesta
  • currytahnaa
  • kookosmaitoa
  • vihreitä papuja
  • kesäkurpitsaa
  • korianteria
Ruoka oli tosi maukasta, mutta mielestäni siitä puuttui vielä se jokin, niin kuin usein käy esimerkiksi parisuhteissa. Minun pitää olla nyt aika kriittinen näiden suhteen, kun pidän tätä blogiakin. Jään miettiämään, mikä se jokin on ja kerron, jos keksin vielä puuttavan ainesosan. Tässäpä pähkinä purtavaksi.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Villajambalaya ja kuningatar-nicecream


Harvoin pääsee kokkaamaan ihan mitä haluaa, koska raha on tiukassa, laskut maksamatta ja kalja kallista. Minulla on melkein aina nälkä, ja kun muut poistuvat ruokapöydästä, niin minä lapan vielä lautaseni täyteen. Tämän takia iskän vaimo epäilee, että minulla on lapamato, sillä voin syödä niin paljon kuin haluan enkä koskaan liho. Laitoin siitä maininan Tinder-tekstiinikin, koska rehellisyys palkitaan, mutta vielä niin ei ole tapahtunut. Ehkä vielä joskus löydän jonkun, joka haluaa kokkailla lapamadolleni. 

Kerroin sitten kämppikselle ja yhdelle mahti-hipille, että voisin kokkailla jotain ja siitä se sitten lähtikin. Mahti-hippi sanoi, että hän voi kustantaa ruuat, jos käyn vielä kaupassa ja sain häneltä melko vapaan budjetin. Ostin siis ruoka-aineita, joihin minulla ei olisi yleensä varaa ja jos jostain oli olemassa parempi, mutta kalliimpi vaihtoehto, valitsin sen: tuoreita yrttejä, Wheatyn seitanmakkaraa, quornia, kastikkeita, riisimaitosuklaata ja tuotteita, joista en edes tiennyt mitä ne olivat. Loppusumma vähän hirvitti kassalla, mutta onneksi ei ollut minun massit. 

Eipä siinä siis muuta kuin ghettopannu kuumaksi! Sen kanssa pitää vaan olla varovainen, sillä jeparit saattaa tulla käymään kylässä, jos tulee liikaa savua (true story)


Villajambalaya

- kevätsipulia
- valkosipulia
- chiliä
- paprikaa
- seitanmakkaraa
- marinoitua tofua
- kidneypapuja
- kuorittuja tomaatteja
- merilevää
- kesäkurpitsaa
- järkevää grillauskastiketta
- maustelientä
- banaania
- cantaloupe-melonia
- bulguria

Näitä kun paistelee ja hauduttaa, niin ruokaan tulee kivasti umamia ja se maistuu varmasti kaikille. Mausteita olisi voinut laittaa reilusti enemmän tuohon määrään ruokaa ja olin myös turhan varovainen merilevähippujen kanssa (korvasin niillä katkaravut). Olisin voinut myös huijata ja kaataa ruokaan pari ruokalusikallista natriumglutamaattia eli umami-ainetta, mutta en ole ihan varma sen aineen säilyvyydestä ja purkki, jossa sitä säilytetään meillä, on vähän epäilyttävän näköinen. Tuli kuitenkin tosi hyvää sateenkaariruokaa ja voisin tehdä tätä taas uudestaan ihmisille, jotka ovat sen arvoisia <3


Jälkkäriksi tein vielä kuningatar-nicecreamia banaaneista, mustikoista ja vadelmista. Eka pitää pilkkoa banaanit ja laittaa ne pakastimeen. Sitten ne heitetään blenderiin ja lisätään mustikat ja vadelmat. Koska meillä on vain hippivoimalla käyvä blenderi, koostumuksesta ei tullut hirveän jäätelömäinen, mutta suosittelen kokeilamaan tuota, jos vaan sattuu olemaan joskus banaania ja jotain muuta hyvää. Suhde on about puolet banskuu ja puolet muuta. 

Päivän biisi: Tv on the radio - Trouble

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Tofutäytteiset tortelliinit tulisella hampunsiemenproteiini-tomaattikastikeella


Tänään oli taas sellainen päivä, että maailmankaikkeus oli potkinut pahasti päähän. Yksinäisyys oli musertavaa ja hylätyksi tulemisen pelko sai käpertymään peiton alle. Onneksi ruokakaapissani sattui olemaan Vegekaupasta ostamani tortelliinipakkaus, jota talossa majaileva intiaanikaan ei ollut syönyt! Ehkä se johtui ruokakaapin oveen jättämästäni passiivis-aggressiivisesta viestistä:



Vegekauppoja on tällä hetkellä Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Turussa on usein kiva myyjä, se Chocochili-tyyppi siis ja siltä on aina kiva kysellä kaikkea, kun se on kuitenkin vähän niin kuin julkkis ja tietää niin paljon asioista. Itse käyn ostamassa sieltä yleensä kaikkea tosi hämärää, kuten vegaanista pekonia eli vekonia tai tonnikalaa eli vonnikalaa, mutta viime kerralla ostin ihan järkeviä juttuja, kuten vitamiinipillereitä, hamppuproteiinia ja tuota täytettyä pastaa. Jos hyvä pastaruoka ei auta suruisaan oloon niin sitten on jo aika paha tilanne ja pitää soittaa Jennille tai Sunnalle. Tällä kertaa ruoka voitti epätoivon ja huomasin jälleen, että maailma on toisinaan ihan värikäs ja mukava paikka. 

Suruisassa olotilassani en tietenkään jaksanut lähteä kauppaan tekemään täydennyksiä, joten tyydyin siihen, mitä kotoa löytyi ja hyvä niin. Muutenkin tuolla pihalla on vähän hankala kulkea itkua tirautellen arskat päässä, jos on pilvinen keli, kun kaikki vaan tuijottaa että ei vittu mikä lesoilija, mikähän rokkari tuo luulee olevansa...

Sopivasti tulinen hampunsiemenproteiini-tomaattikastike:

- Sipulia
- Valkosipulia
- Chiliä
- Mama nuudeleiden lihamaustepussi (Myös pirkkanuuleiden on jeba)
- Öljyä
- Balsamiviinietikkaa
- Tomaattimurskaa
- Hampunsiemenproteiinijauhetta (vähänkö kolisee!)

En muista oliko tuossa kaikki ainekset, kun olin sen verran tiloissani, mutta ihan perusaineksiltahan nuo näyttävät. Nyt lisäisin tuohon vielä jotain tuoretta yrttiä, mutta yleensä ei saa sitä mitä haluaa.  Mitään vuustoa tuo ruoka ei kaivannut, koska pasta oli tosiaan tofutäytteistä ja toi hyvin pehmeyttä. Ehkä siihen olisi voinut laittaa oluthiivahiutaleita, mutta minun piti heittää ne vähän aikaa sitten huitsin nevadaan hyönteisinvaasion takia. 

Sen lisäksi lisäsin lautaselle vielä Pirkan cashew-paprika-pestoa, joka kävi tämän setin kanssa tosi hyvin. Leivän kanssa se oli tosi laimeeta, mutta onneksi keksin sille paremman tarkoituksen. Olinkin jo vähän kyllästynyt arrabiata-pestoon, kun se on niin voimakkaan makuista ja ruoka ei maistu sitten millekään muulle kuin sille. Lautaselle tuli myös kämppiksen chilikastiketta. Se on aika tulista, joten kannattaa olla varovainen sen kanssa. 

Ensin kuullotetaan sipulia ja valkosipulia piiiitkään pannulla melko pienellä lämmöllä. Itse heitin siihen myös tuoretta chiliä. Pitkään kuullottaminen aiheuttaa sen, että niin tehdessä tulee hirveä nälkä ja ruoka maistuu paljon paremmalle. Muut jutut voikin lisätä sitten oman mielen mukaan, koska ei sillä ole hirveästi väliä miten, kuinka paljon ja miksi, niin kuin ei millään muullakaan tässä maailmassa, koska kuitenkin me kuollaan yksin. 

Nuo nuudelien lihamausteet on muuten vegaanisia ja minä käytän ne mieluummin esim. soijarouheen maustamiseen kuin nuudeleihin. Hampuniemenjauhetta tai murskaa on muuten ihan järkevää ostaa ruokakaappiin, sillä siinä on aika pirun hyvät ravintoarvot ja jotenkin kummallisesti se kävi ihan hyvin tämän kastikkeen kanssa ja koostumuksesta tuli hyvä. 

Ystävällisin terveisin
Jaska Jupiter